Perjantaina lähdimme tutustumaan Watoto- kylään. Kylän nimi on Suubi =lausutaan Suvi. Suubi tarkoittaa toivoa. Watoto kirkko on perustanut Ugandaan 3 kylää orpolapsille. Kylät on perustettu kun huomattiin, että orpolapsia on paljon. Sodat ja Aids on vienyt monen lapsen vanhemmat.
Tässä Suvi- kylässä asuu n.1400 henkilöä: 1100 orpolasta + henkilökunta ja äidit. Kylässä on 180 kotia ja jokaisessa kodissa on yksi äiti ja hänellä 8 orpolasta. Äidit ovat Ugandalaisia kirkon jäseniä tai muutoin vapaaehtoisesti hakeutuneet hommaan. Heidät haastatellaan ja tehdään perusteellinen taustatutkimus. Watoto kirkolta käy aina mieshahmoja, isähahmoina tekemässä kaikkea lasten kanssa. Lapset saavat asua kylässä 18vuotiaaksi ja sen jälkeen saavat jäädä vielä opiskelemaan ja asumaan kylään jos haluavat. He saavat ruuat, kodin, koulun ja turvallisen ympäristön. Alue oli todella siisti ja alueella oli lapsille ja henkilökunnalle tarkoitettu oma terveysasema. Kylässä on päiväkoti, esikoulu, peruskoulut, ammattikoulu ja lukio. Perheet asuvat ”omakotitaloissa” kaikki 180 taloa ovat juuri samanlaisia: makuuhuone äidille, makuuhuone tytöille ja makuuhuone pojille, keittokomero, pieni oleskelutila ja vessa+suihku. Siistejä, mutta melko kolkkoja.
Alueella on myös vauvala 0kk- 6kk ikäisille. Sinne tuodaan orpovauvoja. Ihan poliisille jätettyjä terveitä lapsia, joista ei vain ole voitu pitää huolta tai esimerkiksi vauvoja, jotka ovat sairaita ja vanhemmilla ei ole ollut varaa hoitaa vauvaa kuntoon, niin hänet on vain jätetty sairaalaan. Kirkko maksaa vauvojen hoidot ja vauvat hoidetaan kuntoon. Kun vauva voi hyvin, hänen vanhempiin otetaan yhteyttä ja lapsi palautetaan vanhemmille jos olosuhteet sen sallivat jos ei, niin hänet sijoitetaan jollekin äidille orpokotiin. Vauvalan vauvojen vaihtuvuus on siis todella suuri. Tällä hetkellä siellä oli 111 vauvaa. Vauvat olivat niin ihania! Uskomatonta, että ne kaikki olivat orpoja. Olisin voinut ottaa mukaan ne kaikki!
Vauvalan rakennuksessa oli oma ryhmä myös hieman jälkeen jääneille lapsille, joista pidettiin hyvää huolta, heillä käy päivittäin fysioterapeutit, jokaiselle on oma hoitaja jne. Monet vanhemmat hylkäävät Ugandassa lapsen jos hän on jälkeen jäänyt. Koetaan, että hänestä ei ole hyötyä tai ei pystytä elättämään lasta tai pitämään huolta lapsesta.
Erään tytön tarina: Amanda tyttö oli löydetty vauvana teljettynä vessaan. Hänen silmät oli kärsinyt pahasti ja kun hänet vietiin hoitoon lapsen silmistä näkyi vain valkuaista ja hän oli sokea. Nyt tyttö oli n. 2vuotias ja on alkanut nähdä hieman. Edelleen silmät olivat omituisen valkoiset ja sameat, mutta se hymy mikä tytöllä oli! Hän oikeasti nautti kaikesta näkemästään. Kyyneleet tulivat silmiin kun vauvalan johtaja kertoi tarinaa Amandasta. Tyttö oli oikea ilopilleri : )
Watoto kylä kruunasi tältä erää viimeisen Mpigi viikon ja oli aivan ihana paikka ja vakavasti mietin, josko sinne tulisi töihin hoitajaksi vaikka ensi vuonna!
Perjantai ilta meni perinteisen purku-perjantain tyyliin! Kaikkien mielipiteet viikosta, anteeksi pyynnöt, vitutuksen aiheet, toisissa ärsyttävät asiat, positiiviset asiat, mieleenpainuvimmat potilastapaukset jne. Viikon yhteenveto siis : ) Tämän jälkeen vähän salkkareiden juonipaljastuksia netistä!
Mpigin hostellista on tullut meille kuin koti ja näköjään me olemme jo ympäristölle tuttuja juttuja kun kylän koirat ja kissat alkavat viihtyä meidän lähistöllä. Käärmeet tulevat piiloista esiin ja lehmät kävelevät melkein terassilla!