Uganda

Perjantai aamuna klo 7.30  lähti auto Kampalasta kohti Murchisson fallseja! Matka kesti n. 6h, mutta hyvin oli taukoja ja kuski kertoili kaikkea kylistä ja muutoin Ugandan nähtävyyksistä. Iltapäivästä syötiin piknik lounas. Lounaan jälkeen kävimme pienen vaelluksen, josta näimme itse Murchisson putoukset. Vaeltaminen siinä kosteudessa ja kuumuudessa teki kyllä tiukkaa meille kaikille! Putousten jälkeen matkasimme kohti Red Chilli rest campia, eli meidän yöpaikkaa. Matkalla näimme ensimmäiset valtavat hämähäkit, paviaaneja, villisikoja, monia lintuja ja puhveleita. Majoittuminen tapahtui 2hlö teltoissa. Kun teltat saatiin jaettua meille kerrottiin, että kaikki ruoka, karkit ja meikit, jotka haisee ruualle tai herkulle on tuotava sisälle rakennukseen. Syy tähän oli se, että virtahepot tulevat yöllä telttojen viereen ja haistavat kyllä pienimmänkin ruuan! Pimeällä on myöskin pidettävä aina valoa mukana, sillä eläimet pelkäävät valoa. Telttojen eteen saimme öljylyhdyn, jotta hipot eivät tulisi ihan telttojen viereen. Teltta alueella oli monia villisikoja syömässä ruohoa. Pimeän tullen saimme vielä mahtavan ukkosen päälle, salamat löi ja ukkonen jyrisi. Lisäsi kivasti pelottavaa tunnelmaa! Yö meni yllättävän kivuttomasti, vaikka sitä kuulikin mitä ihmeellisimpiä ääniä peloissaan!

Aamulla oli aikanen lähtö itse safarille! Näimme heti alkuun virtahepoja vedessä! Ne on kyllä valtavan kokosia otuksia! Toiseksi eniten ihmisiä tappava eläin afrikassa (ensimmäistä paikkaa pitää malaria-hyttynen)! Näimme norsuperheen, niistä muutamalla oli kärsä poikki, sillä ne oli jäänyt salametsästäjien loukkuihin. Näimme myös paljon paljon kirahveja! Kissoja yritimme tiirailla kovastikin, mutta ei ne vaan suostunu tulla piiloistaan. Monia lintuja näky ja paljon sarvipäitä (minun silmään näytti ihan peuran, poron ja hirven sekotuksilta). Safari oli kyllä hieno kokemus! Hetki avaraa luontoa!

Iltapäivästä oli risteily niilillä, menimme murchisson putouksille ja takaisin. Näimme hippoja ja hippoja, norsuja, krokotiilejä, paviaaneja, apinoita, lintuja, liskoja jne. Risteily oli hieno: aurinko paisto, villieläimiä, kylmää juomaa ja tosi hyvä porukka! Olimme safarilla pitkästä aikaa koko 10 henkeä yhdessä!

Illalla oltiin jo aikasin ihan poikki ja alkamassa Tian kanssa nukkumaan, kun tytöt huutaa: ”Hippo(=virtahepo) on teijän teltan ulkopuolella!”. Luultiin, että se oli vitsi ja mentiin kattomaan, NIIN siellä todellakin oli VALTAVA virtahepo! Meitä oli koko leirintäalue kattomassa sitä hippoa ja se vaan söi ruohoa. Henkilökunta tuli sanomaan, että valokuvaa ei saa salamalla ottaa, että se ei hermostu ja olis parempi jos mentäis telttoihimme. Kun vihdoin jännitykseltä ja pelolta pystyimme liikkumaan telttoihin peittojen alle, alkoi hirveä ääni kuulua meijän teltasta. Afrikassa on sellainen maailman pienin hyönteinen, joka pitää palohälyttimen kuulosta ääntä! Meidän onneksemme olimme saanu sellaisen telttaamme! Tunnin yritimme sitä ettiä sieltä, mutta turhaan. Päädyimme siihen, että musiikkia korvakuulokkeista soimaan ja yrittää saaha unta! Kahden aikaa heräsin siihen ku Tia huutaa kokoajan kovemmalla äänellä: Hanski Hanski Hanski, SE hippo on minun vieressä! Samassa kuulu jotaki liikkuvan ja kuulu vaan ku se söi ruohoa valtavan kova äänisesti! Se tuli minun viereen ja henkäili telttakangasta vasten niin, että tunsin sen hengityksen. En ole varmaan ikinä pelänny niin paljon! Se meni meidän teltan eteen ja puhalsi meidän hippokarkotinlampun sammuksiin ja tepasteli ympäri telttaa. Kyllä siinä jo hetken mietin, että miten ihmeessä täältä pääsee karkuun ja kotia! Loppu yö meni valvoessa ja hippoa tiireillessa. Aamulla oli vielä yksi ajelu luonnonpuistossa ennen kotiin lähtöä. Matkalla kävimme vielä vaeltamassa pienoisen matkan Karuma- putouksille.

Tiistai aamuna lähdimme kohti Banda saarta tarkoituksena vain olla ja ottaa aurinkoa! Matka satamaan meni hyvin. Laiva oli sellainen iso puuvene, johon matkustajat kannettiin! Viktoria järven vesi ei ole hirveän puhdasta ja laiturin tekemisen sijaan on keksitty tapa rahastaa tyhmiä muzungeja siitä, että ne kannetaan veneisiin! Meiltä pyydettiin vielä niin ryöstöhinta, että en kehtaa ikinä sanoa ääneen mitä oon maksanu siitä, että minut on kannettu veneeseen!

Veneessä oli mielenkiintoista, sillä meille oli sanottu, että teidän on oltava Tomin veneessä ja Tom on iso mies, sekä AINA ajoissa. No olimme veneessä, jossa ei ollut Tomia, ei isoa miestä ja se oli yli 3h myöhässä! Vene lähti satamasta ja oltiin ihan varmoja, että nyt mentiin väärään veneeseen. Kunnes pysähdyttiin viereisen veneen viereen ja sieltä kyytiin hyppäsi iloinen ja iso Tom! Hän oli tyytyväinen, että olimme kyydissä ja pahoitteli, että vene oli myöhässä.

Banda on n. 2km pitkä ja 800m leveä saari. Siellä on toisessa päässä tämä leirintäalue ja toisessa päässä yksi pieni kalastajakylä, jossa on 2500 asukasta, suurin osa lapsia. Koulua saarella ei ole, joten lapset opetetaan jo pienestä pitäen kalastamaan. Saarella on enemmän naisia kuin miehiä ja moniavioisuus on enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Vaimot eivät kuitenkaan asu samassa hökkelitalossa, vaan miehellä on niin monta kotia kuin vaimoakin. Saarella on miljoonia monivärisiä isoja hämähäkkejä ja muita ötököitä. Kuulemma sinne on välillä eksynyt muutama hippokin. Krokotiileja saarella on myös. Samana päivänä kun saarelle menimme, siellä oli nähty 2,5m krokotiili ja kaikki kyläläiset yrittivät metsästää sitä! Krokotiilista saisi hyvät rahat jos sen myisi joko eläintarhaan tai ruuaksi. Me ei onneksi siihen törmätty. Isoja liskoja kyllä nähtiin!

Banda oli täydellinen paikka siihen, että sai vain olla. Kukaan ei katsonut päästä varpaisiin ja arvostellut tai ihmetellyt tai kokeillut ihoa tai hiuksia. Kukaan ei kutsunut muzunguksi tai miksi muuksikaan. Sai olla ihan rauhassa. Ihana paikka! Minä tietysti sairastuin johonki oksennustautiin ja makasin yhden päivistä teltassa, mutta muutoin reissu oli hyvä. Viimeisenä iltana bandalla saimme oikeat grillijuhlat! Ruoka oli hyvää, ihmiset mukavia tutustuimme muutamaan hollantilaiseen, ranskalaiseen ja saksalaiseen. Leirintäalueelle mahtuu majottumaan n. 20hlö ja meitä oli yhtä aikaa saarella max 8hlö. Yöt olivat melko villejä, sillä olimme teltoissa ja kahtena viimeisenä yönä oli kunnon ukkoset. Edellisenä yönä heräsin siihen, että minun päälle sataa vettä ja seuraavana yönä siihen, että Tia huutaa, että teltta kaatuu! Telttailu afrikassa sadekauden aikaan saa nyt loppua!

P.s Banda saari on myytävänä!